Nuorten henkilökohtaisten tavoitteiden profiilit ja subjektiivinen hyvinvointi

Personal goals offer an important aspect of personality and motivation. Personal goals are conscious and subjectively motivated objectives by which a person directs his or her life over time. Personal goals are related to adolescents' subjective well-being. The aim of the present research was to find out, what kinds of groups of adolescents can be formed by the content of personal goals and how these groups differ in goal appraisals, meaningful life events and subjective well-being. The second aim of the study was to detect gender differences and differences between vocational and high school students in goal appraisals, meaningful life events and subjective well-being. Adolescents in upper secondary education (N=1144) were grouped together by the content of their personal goals using a person oriented approach and a cluster analysis. Clusters found in the analysis were named by the centre goal as (1) a property group, (2) a vocation group, (3) a future education and personal relationships group and (4) a selffocused group. Adolescents in the property group put a little effort into their career goal, they were not exhausted in school work and their subjective well-being was average. Adolescents in the vocation group felt progress in their career goal and put effort into it. They had goals related to life-style. They did not feel exhausted and their subjective well-being was average. The future education and personal relationships group put effort into their career goal and considered progressing in it. Personal relationships were important in their lives. They were exhausted in their school work but they did not feel cynicism. Their own health was one of their goals and they felt satisfaction in their life. Adolescents in the self-focused group did not put effort into their career goal nor considered progressing in it. They were exhausted and especially cynical in their school work. They suffered from almost clinically significant depression. They had low life-satisfaction and low self-esteem. The following gender and educational differences were found. Compared with boys, girls felt their career goal was more important and stressful, and girls also put more effort into it. Girls were more exhausted, depressed and they had lower selfesteem than boys. High school students felt more stress with their career goal than vocational school students. High school students were more exhausted, but still they felt more satisfaction with their lives. In practice, to cover adolescents' personal goals is a possibility to find distressed individuals who might be in need for extra support.

Persoonallisuutta ja motivaatiota voidaan lähestyä henkilökohtaisista tavoitteista käsin. Ne ovat tietoisia ja subjektiivisia motivoivia päämääriä, joiden avulla henkilö ohjaa elämäänsä. Henkilökohtaiset tavoitteet ovat yhteydessä nuorten subjektiiviseen hyvinvointiin. Tutkimusongelmina oli selvittää, millaisia ryhmiä nuorista voidaan muodostaa heidän henkilökohtaisten tavoitteidensa sisältöjen perusteella, ja miten nämä ryhmät eroavat toisistaan uratavoitteen arvioinnin, elämän tärkeiden asioiden ja subjektiivisen hyvinvoinnin suhteen. Toisena tavoitteena oli selvittää sukupuoli- ja koulutuseroja uratavoitteen ja elämän tärkeiden asioiden arvioinnissa sekä subjektiivisessa hyvinvoinnissa. Henkilöorientoitunutta lähestymistapaa soveltaen lukio- tai ammatillisessa koulutuksessa opiskelevat nuoret (N=1144) ryhmiteltiin heidän henkilökohtaisten tavoitteidensa sisältöjen mukaan klusterianalyysillä. Klusterianalyysissä muodostuneet ryhmät nimettiin keskeisimmän henkilökohtaisen tavoitteen mukaan (1) varallisuusryhmäksi, (2) ammattiryhmäksi, (3) tuleva koulutus ja ihmissuhteet -ryhmäksi ja (4) itsensä kehittäminen -ryhmäksi. Varallisuusryhmään kuuluvat eivät juuri panostaneet uratavoitteeseensa, he eivät olleet uupuneita ja subjektiivinen hyvinvointi oli keskitasoa. Ammattiryhmään kuuluvat panostivat uratavoitteeseen paljon ja kokivat sen edistyneen, heillä oli elämäntapaan liittyviä tavoitteita, he eivät olleet uupuneita ja subjektiivinen hyvinvointi oli keskitasoa. Tuleva koulutus ja ihmissuhteet -ryhmään kuuluvat panostivat uratavoitteeseen paljon ja kokivat sen edistyneen, ihmissuhteet olivat heille tärkeitä ja he olivat koulutyössään väsyneitä, mutteivät kyynistyneitä. Oma terveys kuului heidän tavoitteisiinsa ja he olivat elämäänsä tyytyväisiä. Itsensä kehittäminen -ryhmään kuuluvat eivät panostaneet uratavoitteeseen tai kokeneet sen edistyneen, he olivat uupuneita ja erityisesti myös kyynistyneitä. Heillä oli lähes kliinisesti merkitsevää masennusta ja elämäntyytyväisyys ja itsetunto olivat matalalla. Tutkimus toi esiin myös sukupuoli- ja koulutuseroja: tytöille uratavoite merkitsi enemmän, he panostivat siihen ja se rasitti heitä enemmän, he olivat uupuneempia ja masentuneempia ja heillä oli huonompi itsetunto kuin pojilla. Lukiossa opiskelevia uratavoite rasitti enemmän ja he olivat uupuneempia, mutta he olivat tyytyväisempiä elämäänsä kuin ammatillisessa koulutuksessa opiskelevat. Käytännön sovelluksena nuorten henkilökohtaisten tavoitteiden selvittäminen on keino löytää henkisesti pahoinvoivat ja tuen tarpeessa olevat nuoret.