"Kyllähän täällä tehdään kaikenlaista laidasta laitaan..." : Nuorten työpajatoiminta ja oppiminen työpajoilla työharjoittelijoiden kokemana

Workshops can be seen as a one kind of occupational model in the field of the social employing. The objective of social employing is to support the employment of those persons who are in a weak labour market position and to maintain their ability to function. The objectives of the workshops, which are offering work experience and learning of life management, maintain the same goal as social employment. Workshop services in Finland are relatively little scientifically studied in spite of their fairly long history. The workshop as a concept is still quite sparsely defined and also an unknown occupational model to the large part of people. The starting point for this study was to clarify what the workshops are like, what the services are like and how learning can be seen from the point of view of the workshop services. The objective of this study was to analyse how the apprentices experience the workshop services as well as learning in the workshops and thus describe how the workshops are shaped at the youth workshops. According to earlier studies the apprentices have experienced the workshops as useful periods in their lives and also they believe that other people in society appreciate the experience that apprentices have been received from the workshops. This study can be described as a qualitative study. Its methodological foundation is in phenomenology and especially in existential phenomenology. The research material consisted of seven individual interviews and two group interviews. In the group interviews five apprentices were those who had also participated in the individual interviews and one apprentice who did not participate. The interviewees' ages were between 17-22 years. The interviews were carried out as semi-structured interviews. The method which was utilised in the analysis of the research material is developed by Juha Perttula (2000). This analyse method is based on existential phenomenology. The apprentices considered that significant experiences in the workshop services were the entry to the workshop, the form of activity of the workshop, workshop community, the achieving of life management and work experience, the understanding of the significance of the education and the planning of the future. Regarding to learning the attitude, on-the-job learning, the importance of the mentors, the new information and new skills achieved were significant experiences at the workshop for the apprentices. The apprentices' experiences reflect well the achievement of the objectives which are set for the workshop services. Results of this study are also compatible to the results of earlier studies of apprentices' positive experience of the workshop services. The results can be utilised in developing the workshop services to offer more versatile experiences than before and to improve learning conditions on the workshops. The arranging of the on-the-job learning and the significance of the actions of mentors should also be noticed.

Työpajat ovat eräs toimintamalli, jonka voidaan nähdä kuuluvan sosiaalisen työllistämisen kenttään. Sosiaalisessa työllistämisessä tavoitteena on tukea heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymistä ja toimintakyvyn ylläpitoa. Tätä tavoitetta kuvaavat myös työpajatoiminnalle asetetut tavoitteet työkokemuksen tarjoamisesta ja elämänhallinnantaitojen oppimisesta. Työpajatoimintaa Suomessa on sen melko pitkästä historiasta huolimatta tutkittu suhteellisen vähän ja se on edelleen melko väljästi määritelty ja tunnistamaton toimintamalli suurelle osalle ihmisiä. Tämän tutkimuksen lähtökohtana oli selvittää millaisia työpajat ovat sekä millaista työpajatoiminta on ja minkälaista oppimisen voidaan nähdä olevan työpajatoiminnan näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten työharjoittelijat kokevat työpajatoiminnan ja oppimisen sekä siten kuvata työpajatoiminnan muotoutumista nuorten työpajoilla. Aiempien tutkimusten mukaan nuoret kokevat työpajat hyödyllisinä jaksoina elämässään ja uskovat myös muiden arvostavan työpajoilta saatua kokemusta. Tutkimusta voi kuvata laadulliseksi tutkimukseksi, jonka metodologisena pohjana toimi fenomenologia ja erityisesti eksistentiaalinen fenomenologia. Tutkimusaineisto muodostui 7 yksilöhaastattelusta ja 2 ryhmähaastattelusta. Ryhmähaastatteluihin osallistui yksilöhaastatelluista työharjoittelijoista 5 sekä 1 työharjoittelija, joka ei osallistunut yksilöhaastatteluihin. Haastateltavien iät jakaantuivat 17-22 ikävuoden välille. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluina. Tutkimusaineiston analyysissa hyödynnettiin Juha Perttulan (2000) kehittelemää eksistentiaaliseen fenomenologiaan pohjautuvaa metodia. Työharjoittelijat pitivät merkittävänä kokemuksina työpajatoiminnassa työpajalle hakua, työpajan toimintamuotoa, työpajayhteisöä, elämänhallinnan ja työkokemuksen saavuttamista, koulutuksen merkityksen ymmärtämistä sekä tulevaisuuden suunnittelua. Oppimisen suhteen työpajalla merkittäviksi kokemuksiksi nousivat asenne, työssäoppiminen, ohjaajien merkitys, uudet tiedot ja uudet taidot. Työharjoittelijoiden kokemukset kuvastavat hyvin työpajatoiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista sekä myötäilevät aiempien tutkimusten tuloksia työharjoittelijoiden myönteisistä kokemuksista työpajatoiminnasta. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää työpajatoiminnan kehittämisessä entistä monipuolisempien kokemusten tarjoamiseksi sekä oppimisedellytysten parantamiseksi työpajoilla kiinnittäen huomiota työssäoppimisen järjestämiseen ja ohjaajien toiminnan merkitykseen.