Laadukasta yliopisto-opetusta kehittämässä : Laadukkaan yliopisto-opetuksen kehittäminen ja yliopistopedagogisen koulutuksen yhteys opetuksen kehittämiseen Helsingin yliopiston opettajilla

Objectives. The purpose of this study was to examine the development of high-quality university teaching among the teachers of the University of Helsinki. Furthermore, the relation of university pedagogical training to development of teaching was analyzed. This study introduces a new perspective to the research of quality of university teaching by considering quality from the teaching development perspective. The individual level examination was done from teacher's perspective. The development of high-quality university teaching was approached through three factors of teaching development defined by Biggs (2003). These factors are 1) the level of thinking about teaching on which the teaching development is based on (can also be called the quality model), 2) the methods for and 3) the impediments to teaching development. The research of Trigwell and Prosser (1996), Lindblom-Ylänne, Nevgi and Postareff (2004) and Postareff, Lindblom-Ylänne and Nevgi (2007) and the ideas of Ramsden (1992) have been central sources to this study. Methods. This study was a survey study. The data was collected with an electronic questionnaire in the spring of 2007. The sample consisted of 655 person of which some had and some had not university pedagogical training. Total of 251 answered the study. The data was mainly analyzed with SPSS statistical programme. Item analysis, principal component analysis, nonparametric Kruskal-Wallis and Mann-Whitney tests, correlation and crosstabulation were the methods used to analyze the data. Results and conclusions. According to the results it seems that the teachers of the University of Helsinki have good basis for developing high-quality university teaching. The 3rd level of thinking about teaching, which emphasizes student-centred features, could be identified on majority of the teachers. The use of teaching development methods was comprehensive. Most frequently used methods were related to the enhancement of content knowledge. In general the impediments to teaching development were not considered to be very significant. The most significant impediments were the factors related to lack of appreciation of teaching and factors related to lack of time meant for the planning and developing of teaching. Differences were found according to sex, teaching experience, degree, position and faculty. This study also showed that university pedagogical training seems to have a positive relation to the development of high-quality university teaching among the teachers of University of Helsinki. According to the results when the amount of teachers university pedagogical training increased, the 3rd level of thinking about teaching could be identified more often. Teachers also used more often teaching development methods related to cooperation and active participation and enhancement of pedagogical skills. Furthermore, they considered the factors related to lack of pedagogical skills and motivation to be lesser impediments to teaching development.

Tavoitteet. Tutkimuksessa selvitettiin laadukkaan yliopisto-opetuksen kehittämisen ilmenemistä Helsingin yliopiston opettajien käsityksissä ja käytännöissä. Lisäksi selvitettiin yliopistopedagogisen koulutuksen yhteyttä opetuksen kehittämiseen Helsingin yliopiston opettajilla. Tutkimus tuo uutta näkökulmaa yliopisto-opetuksen laadun tutkimukseen tarkastelemalla yliopisto-opetuksen laatua opetusta kehittävästä näkökulmasta yksilötasolla. Näkökulmana on opettajan näkökulma. Laadukkaan yliopisto-opetuksen kehittämistä lähestyttiin Biggsin (2003) määrittelemien opetuksen kehittämisen osatekijöiden kautta, joita ovat 1) opettajien opetuksen kehittämisen laatumalli eli opettajien opetusajattelun taso, jolle opetuksen kehittäminen perustuu, 2) opetuksen kehittämisen keinot sekä 3) opetuksen kehittämisen esteet. Lisäksi Trigwellin ja Prosserin (1996), Lindblom-Ylänteen, Nevgin ja Postareffin (2004) sekä Postareffin, Lindblom-Ylänteen ja Nevgin (2007) tutkimukset ja Ramsdenin (1992) näkemykset ovat toimineet tutkimuksen keskeisinä lähteinä. Menetelmät. Tutkimus oli survey-tyyppinen kyselytutkimus. Aineisto kerättiin keväällä 2007 sähköisellä kyselylomakkeella 655:ltä Helsingin yliopiston opetustyötä tekevältä henkilöltä, joista osa oli yliopistopedagogisia opintoja suorittaneita ja osa yliopistopedagogisia opintoja suorittamattomia. Kyselyyn vastasi yhteensä 251 henkilöä. Aineisto analysoitiin pääosin SPSS -tilasto-ohjelman avulla. Analyysimenetelminä käytettiin osio- ja pääkomponenttianalyysiä, nonparametrisia Kruskal-Wallisin ja Mann-Whitneyn -testejä sekä korrelaatiokertoimia ja ristiintaulukointia. Tulokset ja johtopäätökset. Helsingin yliopiston opettajilla näyttäisi tutkimuksen perusteella olevan hyvät lähtökohdat laadukkaan yliopisto-opetuksen kehittämiselle. Valtaosalla yliopiston opettajista opetusajattelu oli opiskelijakeskeisiä piirteitä korostavalla 3. tasolla. Opettajat käyttivät monipuolisesti erilaisia opetuksen kehittämisen keinoja, joista useimmin käytössä olivat sisältöosaamisen kehittämiseen liittyvät keinot. Opetuksen kehittämiselle ei koettu olevan kovin suuria esteitä. Suurimpina opetuksen kehittämisen esteenä pidettiin opetuksen arvostuksen sekä opetuksen suunnittelulle ja kehittämiselle tarkoitetun ajan puutteeseen liittyviä tekijöitä. Eroja opetuksen kehittämisessä löytyi sukupuolen, opetuskokemuksen, oppiarvon, virka-aseman sekä tiedekunnan mukaan. Yliopistopedagogisella koulutuksella näyttäisi tutkimuksen perusteella olevan myönteinen yhteys laadukkaan yliopisto-opetuksen kehittämiseen Helsingin yliopiston opettajilla. Suoritettujen yliopistopedagogisten opintojen määrän kasvaessa opettajien opetusajattelu oli useammin 3. tasolla, yhteistyöhön ja aktiiviseen osallistumiseen sekä pedagogisen osaamisen kehittämiseen liittyviä opetuksen kehittämisen keinoja käytettiin useammin ja pedagogisen osaamisen ja motivaation puutteeseen liittyviä tekijöitä pidettiin vähäisempinä opetuksen kehittämisen esteinä.