Perhetaustan ja sukupuolen yhteys koulunkäyntiin

Finnish education policy has aimed at providing equal educational pathways that level educational opportunities and aims at the equity of participation. Combined with the Finnish welfare state it has succeeded in sustaining social mobility. Yet the adolescents do not necessarily have equal possibilities to achieve these educational positions. Socio-economic differences in Finland are persistent and both education and poverty are still partly inherited. This thesis concentrated on prevailing socio-economic differences on school attendance and on studying the associations between family backgrounds, gender and school attendance. The key question for this thesis was formulated as: What kind of differences in school attendance there can be found among 9th graders from Helsinki according to their family background and their gender? The core data was a school-based survey carried on in Helsinki in 2004. There were two thirds of the schools of Helsinki and 2381 respondents. The questionnaire included questions on young people s school-related experiences, school attendance, school performance and their family. The analysis had three steps: after describing the respondents the associations between school attendance and family background were analyzed using MCA (Multiple Classification Analysis). Finally the associations between school attendance, family and school environment were studied using logistic regression analysis. The results showed that schooling (school attendance) was a variety of attitudes and experiences. The analysis showed also that all the family background factors had an effect on school attendance. From the family background measurements, it seems that the perceived parental support varied most with school attendance. Apart from the school environment factors, each family-related factor is statistically significantly related to two or more school attendance factors, even when adjusted with the school environment factors. There was also a gender-related difference in school attendance. Girls seem to like school attendance more than boys; they do better at school, but are also more worried about school work. Especially the expected associations with the parental educational level, but also with perceived parental support, gender and school attendance, are important results. When they are combined with the support pupils get from firm family structure and employment status it is possible to point out some factors that are relevant when discussing the ways educational achievements are moved to next generations in good and worse.

Suomalainen koulutuspolitiikka on korostanut tasa-arvoisuutta ja rakentanut koulutuspolkuja, joiden avulla on tasoitettu epätasa-arvoisia lähtökohtia ja avattu yksilöllisiä mahdollisuuksia. Suomalaiseen hyvinvointivaltioon liitettynä Suomessa, kuten muissa pohjoismaissa koulutuksen periytyvyys onkin ollut suurien luokkaerojen maita vaatimattomampaa. Kuitenkin sosiaalisella taustalla on yhä merkittävä rooli sosiaalisen aseman saavuttamiselle. Tasa-arvoon tähtäävästä koulutuspolitiikasta riippumatta oppilaan perhetausta on edelleen yhteydessä koulutukselliseen menestykseen, kouluvalintoihin ja koulutuksellisiin asenteisiin. Tutkielman tavoitteena oli tarkastella teoreettisesti ja empiirisesti koulunkäynnin yhteiskunnallisia eroja ja yhteiskunnallisia merkityksiä. Tutkimuksessa arvioitiin koulunkäynnin vaihtelua ja yhteyksiä sukupuoleen sekä perhetaustaan, ja keskusteltiin siitä, miten lapsuuden aikainen sosioekonominen asema näkyy peruskoulun päättöluokkalaisten koulunkäynnissä. Tutkielma vastasi kysymykseen miten oppilaan perhetausta, sukupuoli ja koulu ovat yhteydessä koulunkäyntiin. Tutkimusaineisto koostui otoksena toteutetusta kyselylomakeaineistosta vuodelta 2004. Kysely oli suunnattu helsinkiläiskouluille, joista poimittiin otokseen kaksi kolmasosaa. Aineistossa oli 2381 peruskoulun 9.-luokkalaista. Aineisto kerättiin Kouluterveyskyselyn ohessa ja se oli osa Helsinki-Glasgow nuorisotutkimushankkeen aineistonkeruuta. Aineistoa tiivistettiin korrelaatiotarkasteluilla, faktorianalyysilla ja ryhmittelyanalyysilla. Muuttujien välisiä yhteyksiä analysoitiin ristiintaulukointien, moniluokitteluanalyysin ja askeltavan logistisen regressioanalyysin avulla. Tutkielman toistuvaksi teemaksi nousi koulunkäynnin moniulotteisuus. Mantra suomalaisnuorten huonosta kouluviihtyvyydestä purkautui analyyseissa auki moneksi koulunkäyntitekijän summaksi. Peruskoululaisten koulunkäynti koostui analyyseissa paitsi koulumyönteisyydestä tai -kielteisyydestä, myös erilaisista yhdistelmistä kokemuksia, asenteita ja menestystä. Myös koulunkäynnin yhteydet perhetaustaan ja sukupuoleen osoittautuivat merkitseviksi ja monitasoisiksi. Äidin koulutustason lisäksi koulunkäyntiin olivat yhteydessä vanhemmilta saatava tuki, perheen työttömyys ja perhemuoto. Analyysit osoittivat myös koulunkäynnin olevan sukupuolittunut useammalla tavalla. Tulokset sukupuolten välisistä koulunkäyntieroista ja perhetaustan vaikutuksesta koulunkäyntiin tuovat esiin tekijöitä, joista voidaan keskustella kun etsitään muotoja, joilla koulutuksellisia saavutuksia siirretään sukupolvelta toiselle.