Monikulttuurisen akateemisen opetuksen hallinta

Starting point for the study was the notion made in previous studies that the Finnish educational practices are not sufficient in multicultural teaching. The main objective of the research was to find out good multicultural teaching practices developed by experienced teachers. The subject of the research was teachers narratives about the problems, solutions and the development of multicultural academic teaching. Previous research has shown that disturbances in multicultural activity can be caused among other things by cultural and linguistic differences, racism and prejudice and stress related to immigration. The management of multicultural teaching can be examined from the individual point of view as intercultural competence and from the collective point of view as management of the disturbances of multicultural teaching. The development of the management has been illustrated with the models of adaptation and transformative/expansive learning. The methodological approach of the research was narrative. I interviewed six teachers with narrative methods. Half of the interviews were pair interviews. As an analytical framework I used the basic story model by Labov (1972). I analysed critical incidents, resolutions and evaluations of the stories. According to the results the problems of the multicultural academic teaching are diverse. Most often mentioned problems were cultural differences and racism. Problems were managed by developing practices that support the multicultural activity broadly and by reacting to sudden problems intuitively or reflectively. In the management of the academic multicultural teaching the experienced teachers emphasised flexibility, group building and trust, intensified guidance, acting against racism and prejudice and characteristics of the teacher, like patience and sense of humour. The management of multicultural teaching has developed through the accumulation of intercultural experiences, reflection of experiences, cooperative problem solving, following the research of the field and experimenting different approaches. In accordance with the previous studies, this research showed that continuous learning is needed in the management of multicultural teaching. The results can be used in developing academic multicultural teaching and education.

Tutkimuksen lähtökohtana oli monissa tutkimuksissa esiin tullut huomio, että suomalaiset opetuskäytännöt ovat riittämättömiä monikulttuuristen ryhmien opetukseen. Päätavoitteena oli selvittää kokeneiden kouluttajien kehittämiä monikulttuurisen opetuksen hyviä käytäntöjä. Tutkimuskohteena olivat kokeneiden kouluttajien kertomukset monikulttuurisen akateemisen opetuksen häiriötilanteistä, niiden ratkaisuista ja hallinnan kehittymisestä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että monikulttuuriseen toimintaan aiheuttavat häiriöitä muun muassa kulttuuri- ja kielierot, rasismi ja ennakkoluulot sekä siirtolaisuuden tuoma stressi. Monikulttuurisen opetuksen hallintaa voidaan tarkastella yksilön näkökulmasta kulttuurienvälisenä kompetenssina ja yhteisöllisestä näkökulmasta monikulttuurisen opetuksen häiriöiden hallintana. Monikulttuurisen opetuksen hallinnan kehittymistä on kuvattu sopeuttavan ja uudistavan oppimisen malleilla. Tutkimuksen menetelmällinen lähestymistapa oli narratiivinen. Haastattelin kuutta kouluttajaa kertomuksellisin menetelmin. Puolet haastatteluista oli parihaastatteluja. Aineiston analyysissä hyödynsin analyysikehikkona Labovin (1972) peruskertomusmallia, eritellen kertomusten kriittisiä tilanteita, ratkaisuja ja opetuksia. Tutkimuksen tulosten perusteella monikulttuurisen akateemisen opetuksen häiriöt ovat hyvin moninaisia. Eniten kouluttajat toivat esiin kulttuurieroista ja rasismista johtuvia häiriöitä. Häiriöitä hallitaan kehittämällä koko toimintaa laajasti tukevia käytäntöjä sekä reagoimalla yllättäviin ongelmatilanteisiin intuitiivisesti tai reflektoiden. Monikulttuurisen akateemisen opetuksen hallinnassa korostettiin joustavuutta, yhteisöllisyyttä ja luottamusta, tehostettua ohjausta, rasismiin ja ennakkoluuloihin puuttumista ja kouluttajan ominaisuuksia, kuten kärsivällisyyttä ja huumorintajua. Monikulttuurisen opetuksen hallintaa ovat kehittäneet kouluttajien kulttuurienväliset kokemukset ja niiden pohdinta, yhteistoiminnallinen ongelmanratkaisu, alan tutkimuksen seuraaminen ja erilaisten toimintatapojen rohkea kokeilu. Monikulttuurisen opetuksen hallinta näyttäytyi tutkimuksessa aikaisempien tutkimusten mukaisesti monimutkaisena, jatkuvaa oppimista vaativana toimintana. Tuloksia voidaan hyödyntää monikulttuurisen akateemisen koulutuksen ja opetuksen kehittämisessä.