Mikä yliopisto-opiskelijaa kiihdyttää? : Opiskeluympäristöjen tutkimusta CASS-kokemusotantamenetelmällä flow-teoriaa ja ydintunneteorioita soveltaen

Flow experience is often defined either as an experience of high concentration and enjoyment or as a situation, where high challenges are matched with high skills. According to core-emotion theories, the experience of any emotion contains two core emotions: valence and arousal. Through an accurate mathematical model, the present study investigated, whether the experience of concentration and enjoyment is related to situations where both challenge and skills are high and in balance. Further, it was investigated what sort of core emotions are related to differing relationships between challenge and skills. Finally, university students’ experiences of their natural study environments were described in terms of core emotions and in terms of relationships between challenge and skills. Participants were 55 university students who participated two weeks research period. Altogether 3367 questionnaire answers were collected with the CASS experience-sampling method, operating in 3G-mobile phones. The relationship between challenge and skills (competence) was defined in an exact way in polar coordinates. An enjoyable and concentrated flow experience was defined as a sum variable of absorption, interest and enthusiasm. Core emotions were calculated with factor analysis from nine emotion variables. As expected, an experience of concentration and enjoyment was, on average, related to the situations where both challenge and skills were high and in balance. This was not, however, the case in every situation. Thus, it should be taken into consideration how flow experience is operationalised in experience sampling studies. When flow experience was defined as a situation of high challenge and high skills, it was often related to high valence and arousal emotions such as excitement or enthusiasm. A happier or a more tranquil enjoyment was related to situations of moderate challenge and high skills. Experiences differed clearly between various natural study environments. At lectures students were often bored or mentally absent, and did not experience challenges. In a small group students were often excited or enthusiastic, and showed optimal balance between challenge and skills. At library students felt satisfied and were engaged in highly challenging work.

Flow- eli virtauskokemus määritellään usein joko nautinnollisena ja keskittyneenä kokemuksena tai haastavana tilanteena, johon taitojen koetaan riittävän. Dimensionaalisten ydintunneteorioiden mukaan tunnekokemus sisältää aina kahta ydintunnetta: miellyttävyyttä ja kiihdyttävyyttä. Tässä työssä tutkittiin täsmällisen matemaattisen mallin avulla, liittyykö nautinnollinen ja keskittynyt virtauskokemus tilanteisiin, joissa sekä haaste että taidot ovat korkeita ja tasapainossa. Samoin tutkittiin, millainen on tyypillinen tunnekokemus ydintunteiden avulla kuvattuna erilaisissa taitojen ja haasteiden suhteissa. Lopuksi kuvattiin ydintunteiden ja haastavuuden ja taitojen suhteiden avulla, millaisena yliopisto- ja korkeakouluopiskelijat kokivat luonnolliset opiskeluympäristönsä. Tutkimusaineisto kerättiin 55:ltä ensimmäisen opiskeluvuoden korkeakouluopiskelijalta, jotka osallistuivat kahden viikon pituiseen seurantajaksoon. Heiltä saatiin kaikkiaan 3367 lomakevastausta 3G-matkapuhelimissa toimivalla CASS-kokemusotantamenetelmällä. Haasteiden ja taitojen (pystyvyyden) suhde määriteltiin täsmällisesti napakoordinaattien avulla. Nautinnollinen ja keskittynyt virtauskokemus määriteltiin uppoutumisen, kiinnostuksen ja innostuksen summamuuttujana. Ydintunteet laskettiin faktorianalyysin avulla yhdeksästä tunnemuuttujasta. Odotetusti nautinnollinen ja keskittynyt kokemus liittyi keskimäärin tilanteisiin, joissa sekä haaste että taidot olivat korkeita ja tasapainossa. Toisaalta yksittäisissä tilanteissa näin ei aina ollut, ja tulevissa kokemusotantatutkimuksissa onkin tärkeää miettiä, miten virtaus operationalisoidaan. Haastavuuden ja pystyvyyden avulla määriteltyyn virtaustilaan liittyi tyypillisesti kiihdyttäviä nautinnollisia tunnetiloja, joita voitaisiin kuvailla sanoilla riemukas tai innostunut. Onnelliseen ja seesteisempään nautintoon taas näytti liittyvän kokemus, jossa haaste oli kohtalaisen suuri, mutta selvästi omien taitojen rajoissa. Opiskelijoiden kokemukset opiskelukäytännöistä erosivat selvästi toisistaan. Luennolla opiskelijoiden tunnekokemus oli yleensä poissaoleva ja tylsistynyt, eikä haasteita juuri koettu. Pienryhmässä oltiin tyypillisesti innostuneita ja kiihtyneitä sekä optimaalisessa työskentelytilassa haastavuuden ja pystyvyyden avulla määriteltynä. Kirjastossa opiskelijoiden tunnetila oli usein tyytyväinen, ja siellä ponnisteltiin itselle haastavien asioiden parissa.