Luova mieli : lähikuvassa muusikoiden luomisprosessit

This work studied the creative process of musicians. The subject was chosen partly due to the attention given to creativity in social discussion. The approach was material-based, because during the work it became clear that the theoretical models describing the creative process in general did not provide adequate tools for the examination of musical creation. In this study, the creative process was defined as a process, which generated a work found by the musician novel to him or her. There were two principal research questions: 1) How does the creative process of musicians progress? 2) What makes a process creative? The main emphasis was on the first question, because the study aimed at modeling the creative process of musicians. The material for this study was collected by interviewing five professional musicians, each qualified by an expert of music to be creative. The interviews were thematically linked with each musician’s recently implemented creative process. The work generated in the process was used as a stimulant in the interview. The main themes of the interview dealt with the musician’s concrete action, cognitive functioning and affective experience during the process. Secondary themes included his or her goals as well as the factors that enhanced or inhibited the process. A material-based analysis was made of the interviews. The conceptualization and modelling of the creative process was founded on a phenomenological-hermeneutic interpretation. In addition to the primary interviews, also supplementary interviews were made in order to ensure that the description of the musician was understood correctly. Further supplementary interviews were made when the material was analyzed and results were deduced. This aimed at increasing the reliability of interpretations and conclusions. The study resulted in a four-level model representing the progress of a creative process. The levels were defined by means of the conception of state. The levels used in defining the process were 1) the state determining the potential of the process, 2) the state delimiting the process, 3) the state orienting the process, and 4) the state determined by the process. The progress of the process was described as changes taking place in the state. It was discovered that the factors having an effect on the creativity of the process were the dynamism of the process, the musician’s work in relation to his or her inner standard and the impulses that caused variation in the musician’s thinking. The interview method used in this study proved to be a very suitable tool in an examination of a creative process. Thus it may well be applicable in other research contexts associated with creative processes. The outcome of this study, the model of the progress of a creative process, should also provide a feasible basis for the examination of different kinds of creative processes. It enables a comprehensive examination of a creative process, simultaneously justifying the dynamic nature of the process.

Tässä työssä tutkittiin muusikoiden luomisprosessia. Tutkimusaiheen valintaan vaikutti luovuuden osakseen saama huomio yhteiskunnallisessa keskustelussa. Luomisprosessia tarkasteltiin aineistolähtöisesti, koska tutkimuksen aikana havaittiin, että luomisprosessia kokonaisuutena kuvaavat teoreettiset mallit eivät tarjonneet riittäviä välineitä muusikoiden luomisprosessin tarkasteluun. Tutkimuksessa luomisprosessiksi määriteltiin prosessi, jonka seurauksena oli syntynyt teos, jonka muusikko koki itselleen uutena. Ilmiön tarkastelua ohjasivat seuraavat tutkimuskysymykset: 1) Miten muusikoiden luomisprosessi etenee? 2) Mikä tekee prosessista luovan? Tutkimuksen pääpaino oli ensimmäisessä kysymyksessä, koska tavoitteena oli mallintaa muusikoiden luomisprosessi. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla viittä ammattimuusikkoa, jotka musiikkialan asiantuntija oli määritellyt teostensa perusteella luoviksi. Haastattelun teemat liitettiin koskemaan kunkin muusikon hiljattain toteutunutta luomisprosessia. Prosessissa syntynyttä teosta käytettiin haastattelun stimulanttina. Haastattelun pääteemat käsittelivät muusikon konkreettista toimintaa, kognitiivista toimintaa sekä affektiivisia kokemuksia prosessin aikana. Sivuteemoja olivat muiden muassa muusikon tavoitteet sekä prosessin etenemistä edistävät ja estävät tekijät. Haastatteluaineisto analysoitiin aineistolähtöisesti. Luomisprosessin käsitteellistämiseksi ja mallintamiseksi tutkimuksessa nojauduttiin fenomenologis-hermeneuttiseen tulkintaan. Varsinaisten haastattelujen lisäksi suoritettiin täydentäviä haastatteluja, joilla varmistettiin, että muusikon antama kuvaus oli ymmärretty oikein. Täydentäviä haastatteluja suoritettiin myös aineiston analysoinnin ja tulosten johtamisen yhteydessä. Tällä pyrittiin lisäämään tulkintojen ja johtopäätösten luotettavuutta. Tutkimuksen tuloksena syntyi nelitasoinen luomisprosessin etenemistä kuvaava malli. Tasoja määritettiin tila-käsitteen avulla. Prosessin määrittelyssä käytetyt tasot olivat 1) prosessin potentiaalin määrittävä tila, 2) prosessia rajaava tila, 3) prosessia suuntaava tila sekä 4) prosessin määrittämä tila. Prosessin etenemistä kuvattiin tilassa tapahtuvina muutoksina. Prosessin luovuuteen vaikuttaviksi tekijöiksi havaittiin prosessin dynaamisuus, muusikon toiminta suhteessa sisäiseen standardiinsa sekä muusikon ajatteluun variaatiota aiheuttavat tekijät. Tutkimuksessa käytetty haastattelumenetelmä osoittautui hyvin luomisprosessin tarkasteluun soveltuvaksi. Näin sitä voitaneen soveltaa myös muihin konteksteihin kohdistuvassa luomisprosessin tutkimuksessa. Myös tutkimuksen tuloksena syntynyt luomisprosessin etenemistä kuvaava malli soveltunee pohjaksi lähtökohdiltaan erilaisten luomisprosessien tarkasteluun. Malli mahdollistaa luomisprosessin tarkastelun kokonaisuutena antaen samalla oikeutuksen prosessin dynaamisuudelle.