Assessing organizational culture in complex sociotechnical systems : Methodological evidence from studies in nuclear power plant maintenance organizations

Failures in industrial organizations dealing with hazardous technologies can have widespread consequences for the safety of the workers and the general population. Psychology can have a major role in contributing to the safe and reliable operation of these technologies. Most current models of safety management in complex sociotechnical systems such as nuclear power plant maintenance are either non-contextual or based on an overly-rational image of an organization. Thus, they fail to grasp either the actual requirements of the work or the socially-constructed nature of the work in question. The general aim of the present study is to develop and test a methodology for contextual assessment of organizational culture in complex sociotechnical systems. This is done by demonstrating the findings that the application of the emerging methodology produces in the domain of maintenance of a nuclear power plant (NPP). The concepts of organizational culture and organizational core task (OCT) are operationalized and tested in the case studies. We argue that when the complexity of the work, technology and social environment is increased, the significance of the most implicit features of organizational culture as a means of coordinating the work and achieving safety and effectiveness of the activities also increases. For this reason a cultural perspective could provide additional insight into the problem of safety management. The present study aims to determine; (1) the elements of the organizational culture in complex sociotechnical systems; (2) the demands the maintenance task sets for the organizational culture; (3) how the current organizational culture at the case organizations supports the perception and fulfilment of the demands of the maintenance work; (4) the similarities and differences between the maintenance cultures at the case organizations, and (5) the necessary assessment of the organizational culture in complex sociotechnical systems. Three in-depth case studies were carried out at the maintenance units of three Nordic NPPs. The case studies employed an iterative and multimethod research strategy. The following methods were used: interviews, CULTURE-survey, seminars, document analysis and group work. Both cultural analysis and task modelling were carried out. The results indicate that organizational culture in complex sociotechnical systems can be characterised according to three qualitatively different elements: structure, internal integration and conceptions. All three of these elements of culture as well as their interrelations have to be considered in organizational assessments or important aspects of the organizational dynamics will be overlooked. On the basis of OCT modelling, the maintenance core task was defined as balancing between three critical demands: anticipating the condition of the plant and conducting preventive maintenance accordingly, reacting to unexpected technical faults and monitoring and reflecting on the effects of maintenance actions and the condition of the plant. The results indicate that safety was highly valued at all three plants, and in that sense they all had strong safety cultures. In other respects the cultural features were quite different, and thus the culturally-accepted means of maintaining high safety also differed. The handicraft nature of maintenance work was emphasised as a source of identity at the NPPs. Overall, the importance of safety was taken for granted, but the cultural norms concerning the appropriate means to guarantee it were little reflected. A sense of control, personal responsibility and organizational changes emerged as challenging issues at all the plants. The study shows that in complex sociotechnical systems it is both necessary and possible to analyse the safety and effectiveness of the organizational culture. Safety in complex sociotechnical systems cannot be understood or managed without understanding the demands of the organizational core task and managing the dynamics between the three elements of the organizational culture.

Onnettomuuksilla vaarallisten teknologioiden kanssa työskentelevissä teollisissa organisaatioissa voi olla kauaskantoisia seurauksia sekä työntekijöiden että yhteiskunnan turvallisuudelle. Psykologialla on keskeinen rooli näiden teknologioiden turvallisen käytön varmistamisessa. Kunnossapitotyötä on tutkittu työpsykologian kentässä vähän huolimatta sen merkityksellisyydestä laitoksen turvallisuudelle ja käytettävyydelle. Lisäksi useimmat nykyiset teoriat turvallisuudesta monimutkaisissa sosioteknisissä järjestelmissä (kuten kunnossapito-organisaatioissa) joko perustuvat ylirationaaliselle ihmiskuvalle tai sitten ne ovat epäkontekstuaalisia. Tämän takia ne eivät tavoita joko kyseisen työn sosiaalisesti rakentunutta luonnetta tai kyseisen työn todellisia vaatimuksia. Tutkimuksen yleisenä tavoitteena on kehittää ja kokeilla metodologiaa organisaatiokulttuurin kontekstuaaliseksi arvioimiseksi monimutkaisissa sosio-teknisissä järjestelmissä. Tämä toteutetaan osoittamalla, minkälaisia tuloksia kehitettävällä menetelmällä saadaan ydinvoimalaitoksen kunnossapitotyöstä. Organisaatiokulttuurin ja organisatorisen perustehtävän käsitteet määritellään ja testataan tapaustutkimuksissa. Tutkimuksessa lähtökohtana on oletus, että työn, teknologian ja sosiaalisen ympäristön monimutkaistuessa kasvaa organisaation kulttuurin merkitys organisaation turvallisuudelle ja tehokkuudelle. Tämän takia kulttuurisen lähestymistavan monimutkaisiin sosioteknisiin järjestelmiin voidaan olettaa tarjoavan täydentävää käsitystä näiden järjestelmien turvallisuuden hallinnasta. Tutkimuksessa tarkastellaan, (1) mitkä ovat monimutkaisten sosio-teknisten järjestelmien organisaatiokulttuurin keskeiset osatekijät, (2) mitä vaatimuksia kunnossapitotehtävä asettaa organisaatiokulttuurille, (3) miten kohdeorganisaatioiden nykyinen kulttuuri tukee kunnossapitotehtävän vaati-musten havaitsemista ja täyttämistä, (4) mitä yhtäläisyyksiä ja eroja kohde-organisaatioiden kulttuurissa on, ja (5) miten arvioida monimutkaisten sosioteknisten järjestelmien kulttuuria. Tutkimus muodostui kolmesta tapaustutkimuksesta Pohjoismaisten ydinvoimalaitosten kunnossapito-organisaatioissa. Tapaustutkimusten erityinen tavoite oli kyseisten organisaatioiden kulttuurien arviointi. Tutkimuksissa käytetyt menetelmät olivat: henkilöstöhaastattelut, CULTURE-kysely, seminaarit, doku-menttianalyysi ja ryhmätyöskentely. Menetelmillä analysoitiin sekä kulttuuria että kunnossapitotehtävää. Tulosten perusteella organisaatiokulttuuria moni-mutkaisissa sosioteknisissä järjestelmissä voidaan kuvata kolmen laadullisesti erilaisen elementin vuorovaikutuksena: rakenteelliset piirteet, sisäinen yhteneväisyys ja kulttuuriset käsitykset. Nämä kolme elementtiä keskinäisine vuorovaikutuksineen on otettava huomioon organisaatioarvioinneissa. Muuten tärkeitä puolia organisaatioiden toiminnan dynamiikasta jää huomioimatta. Perustehtävämallinnuksen perusteella määriteltiin kolme kunnossapitotehtävän kriittistä vaatimusta: (1) laitoksen kunnon ennakointi ja ennakkohuollon suorittaminen sen mukaisesti, (2) ennakoimattomiin teknisiin vikoihin reagoiminen ja (3) laitoksen kunnon monitorointi ja tehtyjen kunnossa-pitotoimenpiteiden reflektointi. Tulokset osoittavat, että turvallisuutta arvostettiin jokaisella laitoksella, ja siinä mielessä he jakoivat vahvan turvallisuuskulttuurin. Muut kulttuurin piirteet sen sijaan erosivat laitosten välillä, ja näin ollen kulttuurisesti hyväksytyt tavat ylläpitää turvallisuutta erosivat. Myös käsityksissä kunnossapitotyöstä oli eroja laitosten välillä. Kaikilla laitoksilla vikakorjaukset ja tekniset haasteet koettiin motivoivana ja kunnossapidon käsityömäistä luonnetta korostettiin. Kaiken kaikkiaan turvallisuuden tärkeyttä pidettiin itsestään selvänä, mutta vallitsevia kulttuurisia normeja tarkoituksenmukaisista keinoista turvallisuuden varmistamiseksi ei juuri reflektoitu. Hallinnan tunne, henkilökohtaisen vastuun kokemus ja organisato-riset muutokset nousivat esille psykologisina erityiskysymyksinä. Tutkimuksessa esitetään, että on sekä mahdollista että tarpeen arvioida monimutkaisten sosioteknisten järjestelmien turvallisuutta ja tehokkuutta arvioimalla niiden organisaatiokulttuuria. Turvallisuutta ei voida ymmärtää ja hallita ilman ymmärrystä organisaation perustehtävän vaatimuksista ja kulttuurin osa-alueiden ja niiden välisten vuorovaikutusten hallintaa.