ADHD-aikuisten psykologinen kuntoutus : Neljän uuden lyhytintervention tutkimus

ADHD (attention deficit hyperactivity disorder) is developmental neurobiological disability. In adults, the prevalence of ADHD has been estimated to be about 4 %. In addition to the difficulties of attention, the problems in executive functioning are typical. The psychiatric comorbidities are common. The most extensively studied treatments are pharmacological. There is also evidence about the usefulness of the cognitive-behavioural therapy (CBT) in the treatment of adults with ADHD. There are some preliminary results about the effectiveness of cognitive training and hypnosis in children, but there is no scientific proof in adults. This dissertation is based on two intervention studies. In the first study, the usefulness of the new group CBT (n = 29) and the maintenance of the symptom reduction in the follow-up of six months were studied. In the second study, the usefulness of short hypnotherapy (n = 9), short individual CBT (n = 10) and computerized cognitive training (n = 9) were examined by comparing groups with each other and to the control group (n = 10). The participation in the group CBT and the participants' satisfaction were good. There were no changes in self-reports during waiting period of three months. After the rehabilitation, the symptoms decreased. Participants having symptom reduction during rehabilitation maintained their benefit through 6-month follow-up period. In a combined ADHD symptom score based on self-reports, seven participants in the hypnotherapy, six in the CBT, two in the cognitive training and two controls improved. Using independent evaluations, improvement was found in six of the hypnotherapy, seven of the CBT, two of the cognitive training and three of the control participants. There was no treatment-related improvement in cognitive performance. Thus, in the hypnotherapy and CBT groups, some encouraging improvement was seen. In the cognitive training group, there was improvement in the trained tasks but no generalization of the improvement. The results support the earlier results from the usefulness of CBT in the treatment of adults with ADHD. Also the hypnotherapy seems a useful rehabilitation. More research is needed to evaluate the usefulness of cognitive training. These promising results warrant further studies with more participants and with longer treatment duration. Also different measures of cognitive functioning and quality of life are needed. It is important in addition to the medication to arrange psychosocial interventions for the ADHD adults.

ADHD (attention deficit hyperactivity disorder) eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö on kehityksellinen, neurobiologinen häiriö. Häiriön esiintyvyys aikuisuudessa on noin 4 %. Tyypillisesti ADHD-aikuisilla on tarkkaavuuden vaikeuksien lisäksi myös toiminnanohjauksen vaikeuksia. Psykiatriset liitännäisoireet ovat yleisiä. ADHD:n hoidoista lääkehoidot ovat kaikkein tutkituimmat. Tietoa on myös kognitiivis-behavioraalisen terapian (CBT) hyödyllisyydestä tarkkaavuushäiriöisten aikuisten hoidossa. Kognitiivisesta harjoittelusta ja hypnoosin käytöstä lapsilla on alustavia positiivisia tuloksia, mutta aikuisia koskevaa tutkimusnäyttöä ei ole. Tämä väitöstutkimus perustuu kahteen erilliseen interventiotutkimushankkeeseen, joista ensimmäisessä tutkittiin uuden kehitetyn kognitiivis-behavioraalisesti orientoituneen ryhmäkuntoutuksen (n = 29) hyödyllisyyttä ja mahdollisen hyödyn pysyvyyttä kuuden kuukauden seurannassa. Toisessa tutkimushankkeessa tutkittiin lyhyen hypnoterapian (n = 9), CBT:n (n = 10) ja tietokonepohjaisen kognitiivisen harjoittelun (n = 9) hyödyllisyyttä verrattuna toisiinsa ja kontrolliryhmään (n = 10). Ryhmäkuntoutuksessa osallistumisaktiivisuus ja kurssilaisten tyytyväisyys saamaansa kuntoutukseen osoittautuivat hyviksi. Kuntoutusta edeltäneen kolmen kuukauden seurannassa ei ilmennyt muutoksia osallistujien itsearvioiduissa oireissa. Kuntoutuksen jälkeen oireet sen sijaan vähenivät. Kuuden kuukauden seurannassa tavoitetuista (n = 25) ne, joilla oli tapahtunut kohentumista kuntoutuksen aikana (n = 11), pääosin säilyttivät saadun hyödyn. Yksilökuntoutustutkimuksessa itsearviointikyselylomakkeista muodostetun ADHD-oireita mittaavan summamuuttajan perusteella seitsemän hypnoterapiaan, kuuden CBT:hen, kahden kognitiiviseen harjoitteluun ja kahden kontrolliryhmään osallistuneen oireet vähenivät. Riippumattoman arvioijan mukaan kuuden hypnoterapiaan, seitsemän CBT:hen, kahden kognitiiviseen harjoitteluun ja kolmen kontrolliryhmään osallistuneen tilanne koheni. Millään ryhmällä ei ollut todettavissa muutoksia kognitiivisessa suoriutumisessa. Yhteenvetona voidaan todeta, että hypnoterapia- ja CBT-ryhmissä tapahtui oireiden vähentymistä. Kognitiiviseen harjoitteluun osallistuneilla tapahtui kohentumista harjoitelluissa tehtävissä, mutta tämä kohentuminen ei yleistynyt kognitiiviseen suoriutumiseen tai itsearvioituihin oireisiin. Tulokset vastaavat aikaisempia tutkimuksia CBT:n hyödyllisyydestä ADHD-aikuisten kuntoutuksessa. Myös hypnoterapia vaikuttaa soveltuvalta ja hyödylliseltä kuntoutusmuodolta. Kognitiivisesta harjoittelusta ei todettu olevan hyötyä, mutta siltä osin tarvitaan lisätutkimuksia. Jatkossa on tärkeää tutkia kuntoutusmuotoja pidemmillä kuntoutuksilla ja laajemmilla aineistoilla sekä käyttäen esimerkiksi elämänlaadun ja kognitiivisen harjoittelun erilaisia mittareita. Kliinisessä työssä on tärkeää järjestää ADHD-aikuisille lääkityksen lisäksi myös psykososiaalisia hoitoja.