Laatutyöhön sitoutumisen edellytykset ammattikorkeakoulussa

The goal of this research was to establish the necessary conditions under which individuals are prepared to commit themselves to quality assurance work in the organisation of a Polytechnic. The conditions were studied using four main concepts: awareness of quality, commitment to the organisation, leadership and work welfare. First, individuals were asked to describe these four concepts. Then, relationships between the concepts were analysed in order to establish the conditions for the commitment of an individual towards quality assurance work (QA). The study group comprised the entire personnel of Helsinki Polytechnic, of which 341 (44.5%) individuals participated. Mixed methods were used as the methodological base. A questionnaire and interviews were used as the research methods. The data from the interviews were used for the validation of the results, as well as for completing the analysis. The results of these interviews and analyses were integrated using the concurrent nested design method. In addition, the questionnaire was used to separately analyse the impressions and meanings of the awareness of quality and leadership, because, according to the pre-understanding, impressions of phenomena expressed in terms of reality have an influence on the commitment to QA. In addition to statistical figures, principal component analysis was used as a description method. For comparisons between groups, one way variance analysis and effect size analysis were used. For explaining the analysis methods, forward regression analysis and structural modelling were applied. As a result of the research it was found that 51% of the conditions necessary for a commitment to QA were explained by an individual’s experience/belief that QA was a method of development, that QA was possible to participate in and that the meaning of quality included both product and process qualities. If analysed separately, other main concepts (commitment to the organisation, leadership and work welfare) played only a small part in explaining an individual’s commitment. In the context of this research, a structural path model of the main concepts was built. In the model, the concepts were interconnected by paths created as a result of a literature search covering the main concepts, as well as a result of an analysis of the empirical material of this thesis work. The path model explained 46% of the necessary conditions under which individuals are prepared to commit themselves to QA. The most important path for achieving a commitment stemmed from product and system quality emanating from the new goals of the Polytechnic, moved through the individual’s experience that QA is a method of the total development of quality and ended in a commitment to QA. The second most important path stemmed from the individual’s experience of belonging to a supportive work community, moved through the supportive value of the job and through affective commitment to the organisation and ended in a commitment to QA. The third path stemmed from an individual’s experiences in participating in QA, moved through collective system quality and through these to the supportive value of the job to affective commitment to the organisation and ended in a commitment to QA. The final path in the path model stemmed from leadership by empowerment, moved through collective system quality, the supportive value of the job and an affective commitment to the organisation, and again, ended in a commitment to QA. As a result of the research, it was found that the individual’s functional department was an important factor in explaining the differences between groups. Therefore, it was found that understanding the processing of part cultures in the organisation is important when developing QA. Likewise, learning-teaching paradigms proved to be a differentiating factor. Individuals thinking according to the humanistic-constructivistic paradigm showed more commitment to QA than technological-rational thinkers. Also, it was proved that the QA training program did not increase commitment, as the path model demonstrated that those who participated in training showed 34% commitment, whereas those who did not showed 55% commitment. As a summary of the results it can be said that the necessary conditions under which individuals are prepared to commit themselves to QA cannot be treated in a reductionistic way. Instead, the conditions must be treated as one totality, with all the main concepts interacting simultaneously. Also, the theoretical framework of quality must include its dynamic aspect, which means the development of the work of the individual and learning through auditing. In addition, this dynamism includes the reflection of the paradigm of the functions of the individual as well as that of all parts of the organisation. It is important to understand and manage the various ways of thinking and the cultural differences produced by the fragmentation of the organisation. Finally, it seems possible that the path model can be generalised for use in any organisation development project where the personnel should be committed.

Väitöskirjatyöni tavoitteena oli tutkia henkilöstön laatutyöhön sitoutumisen edellytyksiä ammattikorkeakoulussa. Edellytyksiä tarkasteltiin neljän keskeisen käsitteen kautta: laatutietoisuus, sitoutuminen, johtaminen ja työhyvinvointi. Käsitteiden avulla tarkasteltiin ensin, miten henkilöstö kuvaa näitä neljää osa-aluetta. Kuvailevina analyysimenetelminä käytettiin tilastollisten tunnuslukujen lisäksi pääkomponenttianalyysiä. Ryhmien välisiä vertailuja kuvattiin yksisuuntaisella varianssianalyysillä ja Effect Size-analyysillä. Sen jälkeen analysoitiin käsitteiden välisiä selityssuhteita, jotka selittivät henkilöstön sitoutumista laatutyöhön. Analyysimenetelminä olivat summaava regressioanalyysi ja rakenneyhtälömallinnus. Tutkimusmenetelminä olivat sekä lomakekysely että haastattelut. Tutkimusjoukkona oli Helsingin ammattikorkeakoulun koko henkilöstö, josta tutkimukseen osallistui 341 (44,5 %). Sitoutumisen edellytyksistä nousi tärkeimmäksi laatutietoisuus, joka muodostui kokemuksista, että laatutyö on oman työn kehittämistä ja että kehittämiseen on mahdollisuus osallistua ja että osallistujien ajattelu ammattikorkeakouluopetuksesta on uutta ja laaja-alaista. Tässä uutuus ja laaja-alaisuus tarkoittavat ammattikorkeakoulun uusia tehtäviä tutkimuksen ja kehittämisen alueella sekä aluekehittämistä ammattikorkeakoulun vaikutusalueella. Uutuus ja laaja-alaisuus pitävät sisällään oppimisnäkemyksen, joka ei ole pelkkiä luentoja, joissa opiskelijoiden ”päähän” kaadetaan uutta tietoa, vaan heidät haastetaan työskentelemään yhdessä, etsimään opettajan kanssa uutta tietoa ja soveltamaan tutkittutietoa läheisesti työelämän kanssa. Tällainen laatutietoisuus selitti sitoutumista 52 %. Muiden osa-alueiden, eli organisaatioon sitoutuminen, johtaminen, työhyvinvointi suora selitys sitoutumiseen oli vähäinen. Organisaation todellisuus on kokonaisuus. Tästä syystä rakennettiin kartta-malli, jossa käsitteet yhdistettiin poluiksi sekä tutkimuksiin että kirjallisuuteen perustuen ja tutkimusaineiston analyyseihin tukeutuen. Kartta-malli selitti 46 % henkilöstön laatutyöhön sitoutumista. Tärkein polku sitoutumiseen lähti edellä kuvatusta laatutietoisuudesta, joka perustuu uusien ammattikorkeakoulun tavoitteiden mukaiseen oppimiseen ja opetukseen ja joka on oman työn kokonaiskehittämisen väline. Seuraavaksi tärkein polku sitoutumisen edellytyksenä lähti kannustavan työyhteisön ja merkityksellisen työn kokemusten kautta tunneperäiseen organisaatioon sitoutumiseen edeten sen jälkeen laatutyöhön sitoutumiseen. Kolmannen polun muodostivat kokemukset laatutyöhön osallistumisesta koko yhteisön yhteisenä ponnistuksena edeten kokemukseen työn merkityksellisyydestä tunneperäisen organisaatioon sitoutumiskokemuksen kautta laatutyöhön sitoutumiseen. Neljäntenä polkuna kartta-mallissa oli voimaannuttavan johtamisen, yhteisen laatutyön tekemisen kokemuksen ja työn merkityksellisyyden sekä tunneperäisen organisaatioon sitoutumisen kautta laatutyöhön sitoutumiseen. Tutkimuksen tuloksina ilmeni vielä, että työtekijän toimintayksikkö oli keskeinen ryhmien välinen erottelija, jolloin organisaation osakulttuurien ymmärtämien todettiin tärkeäksi, kun laatutyötä kehitetään organisaatiossa. Samoin erottelevaksi tekijäksi osoittautui ymmärrys oppimis-opetus–prosessista. Uusien ammattikorkeakoulun tavoitteiden mukaiseen oppimiseen ja opetukseen suuntautuneet henkilöt sitoutuvat enemmän kuin konservatiivisesti oppimisesta ja opetuksesta ajattelevat. Lisäksi yllättäen osoittautui, että organisaatiossa toteutettu laatukoulutus ei tukenut sitoutumista. Koulutukseen osallistuneiden sitoutuminen kartta-mallissa oli 34 % ja ei-osallistuneiden kohdalla 55 %. Tulosten kiteytyksenä voi todeta, että laatutyöhön sitoutumisen keskeisinä edellytyksinä ovat edellä mainittujen käsitteiden kokonaisvaltaisuus ja yhtäaikaisuus sekä laadun dynaaminen ulottuvuus. Dynaamisuus on oman työn kehittämistä ja oppimista, joka tapahtuu työn arvioinnin kautta. Koulumaailmassa arvioinnin kohteena on myös oman oppimis-opetus-ajattelun arviointi modernien opetusmenetelmien saamiseksi käyttöön laajakatseisesti.