Childhood and adolescent antecedents of work stress and early atherosclerosis

Work stress is after musculoskeletal disorders the second most common work-related health problem in the European Union, affecting 28% of EU employees. Furthermore, a 50% excessive cardiovascular disease risk among employees with work stress is reported. High job demands combined with low job control according to the Job Demands-Job Control model, or high effort combined with low rewards according to Effort-Reward Imbalance model, are likely to produce work stress in the majority of employees. Atherosclerotic wall thickening is a validated marker of an increased risk of cardiovascular disease. This study examined the role of childhood and adolescent factors as antecedents of work stress and early atherosclerosis, and in the relationship between them. The Cardiovascular Risk in Young Finns Study, (the CRYF project) started in 1980 when the participants were at the age of three to 18 years. Follow-ups have been conducted every three years until 1992, after that in 1997 and 2001, and the latest is ongoing in 2008. The participants parents reported their socioeconomic position in 1980 and 1983, and their life satisfaction in 1983. Biological risk factors were measured in 1980 and 2001. Type A behaviour was reported in 1986, 1989 and 2001. In the 2001 follow-up when the participants were aged 24 to 39, work stress was assessed from responses to questionnaires on job demands-job control and effort-reward imbalance, and education. Ultrasound measurement of the carotid intima-media thickness (CIMT) was used to assess atherosclerosis. There were 755, 746, 1014 and 494 participants in studies I-IV, respectively. The results showed that low parental socioeconomic position and parental life dissatisfaction during childhood and adolescence predicted higher levels of job strain 18 years later, and that education mediated the relationship between parental socioeconomic position and job strain. Childhood and adolescent family factors were not related to the effort-reward imbalance. Parental life satisfaction was associated with high rewards at work among the men, and high parental socioeconomic position was associated with high reward among the women. Among the men, the eagerness-energy component of Type A behaviour across different developmental periods predicted increased CIMT. Among the women, hard-driving component of Type A behaviour predicted decreased CIMT. Low leadership characteristic in adolescence and early adulthood was associated with both high job strain and increased CIMT, and attenuated the relationship between job strain and CIMT to non-significance in men. The current findings add to the literature on the relationship between job strain and health literature in adopting a developmental perspective. The results imply that work stress does not completely originate from work. There are childhood and adolescent environmental and dispositional effects on work stress and CIMT several years later, and these partly seem to operate through educational attainment.

Työstressi on Euroopan unionin maissa selkäsairauksien jälkeen toiseksi yleisin työhön liittyvä terveysongelma, jota esiintyy 28 %:lla EU:n työntekijöistä. Työstressin on todettu myös lisäävän sydäntautiriskiä 50 %:lla. Työstressimallien mukaan korkeat työn vaatimukset yhdessä matalan työn hallinnan kanssa tai korkea panostuksen määrä yhdessä matalan palkitsevuuden kanssa aiheuttavat työstressiä. Kaulavaltimon seinämän paksuuntuminen on merkki lisääntyneestä sydäntautiriskistä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin kehityksellisten lapsuuden ja nuoruuden ajan tekijöiden yhteyksiä työstressiin ja kaulavaltimon intima-median paksuuteen sekä näiden väliseen yhteyteen. Suomalainen lasten ja nuorten aikuisten sydäntautiriski tutkimus (LASERI-projekti) alkoi 1980 jolloin osallistujat olivat 3-18-vuotiaita. Tutkimuksen seurannat on toteutettu joka kolmas vuosi 1992 saakka, ja sen jälkeen 1997 ja 2001. Viimeisin seuranta on meneillään 2008. Osallistujien vanhemmat raportoivat tulonsa ja koulutuksensa 1980 ja 1983, ja elämäntyytyväisyytensä 1983. Biologiset riskitekijät mitattiin 1980 ja 2001. A-tyyppisyyskyselyyn vastattiin 1986, 1989 ja 2001. Vuoden 2001 seurannassa osallistujien ollessa 24 39-vuotiaita työstressi ja koulutus raportoitiin kyselylomakkeella. Kaulavaltimon intima-median paksuus mitattiin ultraäänitutkimuksella. Osatutkimuksissa I-IV oli 755, 746, 1014 ja 494 osallistujaa, tässä järjestyksessä. Tulokset osoittivat, että vanhempien matala sosioekonominen asema ja elämäntyytymättömyys ennustivat tutkittavien työstressiä 18 vuotta myöhemmin, ja että tutkittavan koulutus välitti vanhempien sosioekonomisen aseman ja työstressin välistä yhteyttä. Lapsuuden ja nuoruuden ajan tekijät eivät olleet yhteydessä työhön panostuksen ja työstä saatavien palkkioiden epätasapainoon. Miehillä vanhempien elämäntyytyväisyys ja naisilla vanhempien korkea sosioekonominen asema olivat yhteydessä korkeaan palkitsevuuteen. A-tyyppisyyden innokkuus-energisyys -komponentti (eagerness-energy) ennusti kaulavaltimon intima-median paksuutta miehillä. A-tyyppisyyden hard-driving -komponentti ennusti kaulavaltimon intima-median ohuutta naisilla. Nuoruuden ajan tekijöistä matala johtajuus-ominaisuus nuoruudessa ja varhaisaikuisuudessa oli yhteydessä sekä korkeaan työstressiin että kaulavaltimon intima-median paksuuteen, ja se muokkasi työstressin ja kaulavaltimon intima-median paksuuden välistä yhteyttä miehillä. Tutkimuksen tulokset tuovat uutta tietoa työstressin ja terveyden välistä yhteyttä käsittelevään kirjallisuuteen huomioimalla kehityksellisen näkökulman. Tulokset osoittavat, ettei työstressi johdu ainoastaan työstä. Lapsuuden ja nuoruuden ajan ympäristö- ja persoonallisuustekijät ovat yhteydessä työstressiin ja kaulavaltimon intima-median paksuuteen, ja nämä vaikutukset kulkevat osittain koulutuksen kautta.