Olen maa johon tahdot : Timo K. Mukan maailmankuvan poetiikkaa

The dissertation deals with the prose texts of the Finnish writer Timo K. Mukka, renowned for his depictions of his native Lapland. This research concerns the creation of world view in Mukka s prose, which is approached by studying what Mikhail Bakhtin calls generic change. Such genre change is the most characteristic feature of Mukka s prose. His prose is permeated with two genres in particular and changes between them: the ballad-like, archaistic and romantic prose-poem style and naturalistic, even grotesque expressions. In addition, these genres are associated with sublime and grotesque styles so that generic change tends to involve also stylistic changes in Mukka s prose. This study probes the tension-filled interrelationships between the ballad and naturalistic prose by examining the discourse of Mukka s characters. It is shown that these characters invariably find themselves in what Bakhtin calls the chronotope of the threshold; that is, the plots of Mukka s novels and short stories depict situations in which the characters are faced with decisions and deeds that will profoundly impact their lives. The discourse of the threshold affects the characters speech by filling it with dialogical dimensions. This makes their communication ethically loaded and polyphonic. This study is based on Mikhail Bakhtin s theory of the novel and international Bakhtin s studies. I also take into consideration the theoretical developments of Bakhtin s work; for example, the concept of ressentiment, adapted from the Bakhtin scholar Michel André Bernstein, plays an important role. In order to explicate on the psychology of Mukka s characters such as melancholy, abjection, sadism, and taboo I use the concepts familiar from Freudian psychoanalysis. The corpus of my research consists of the following texts: the long prose texts Maa on syntinen laulu. Balladi (1964), Tabu (1965), Täältä jostakin. Romaani (1965), Laulu Sipirjan lapsista. Romaani (1966), Ja kesän heinä kuolee. Kertomus sairaudesta (1968) ja Kyyhky ja unikko (1970) and the short story collections Koiran kuolema (1967) ja Lumen pelko (1970), and with Tabu published short story Sankarihymni , the short story Katkelma laajemmasta laulelmasta from the collection Rakastaa: Kaksitoista novellia rakkaudesta (1965) and also the short stories which were published in various Finnish journals: Yöt (1965), Liisa (1967), Tyttö (1967) ja Näin hetki sitten ketun (1970). I pay particular attention to the novel Maa on syntinen laulu, because it expresses the generic change characteristic of Mukka s world view in a specifically clear and lively way. The dissertation is in Finnish. Key words: Timo K. Mukka, world view, genre change, ballad, naturalism, grotesque realism, Mikhail Bakhtin, dialogism, polyphony, chronotope, sublime, grotesque, ressentiment, Sigmund Freud, melancholy, taboo, abject, sadism, reduced laughter, modern parody.

Tarkastelen tutkimuksessani Timo K. Mukan proosatuotannon maailmankuvaa hänen teoksissaan esiintyvän genrevaihtelun avulla. Genrevaihtelu karakterisoi Mukan proosaa voimakkaasti, erityisesti balladigenren ja naturalistisen proosakerronnan välinen jännite määrittää Mukan proosateosten tyylin vaihtelua arkaaisesta ja romanttisesta proosarunomaisesta tyylistä groteskin realismin mukaiseen ilmaisuun. Genrevaihteluun sitoutuu niin ikään teosten tyylillinen vaihtelu subliimin ja groteskin ilmaisun välillä. Genrevaihtelua, samoin kuin siihen sitoutunutta henkilöiden välistä dialogia tutkin Mihail Bahtinin romaaniteorian avulla. Mukan proosan henkilöiden elämäntilannetta ja olemistapaa määrittää jännittynyt kynnyksellä ja rajatilanteessa olo, jota tarkastelen Bahtinin kronotoopin eli aikapaikallisuuden käsitteen avulla. Kynnyksen rajatilanteessa tapahtumat ja päähenkilöiden elämä saavat uuden suunnan, ja usein jotakin peruuttamatonta tapahtuu. Kynnyksen ja rajatilanteen kronotooppinen jatkumo kuljettaa Mukan teosten juonta eteenpäin. Kynnystilanteessa henkilöiden välinen dialogi on toiseen voimakkaasti suuntautunutta; toisen asennetta ja mielipidettä ennakoivaa, epäilevää ja tarkkailevaa. Tällöin henkilöiden dialogista tulee polyfonista ja eettisesti latautunutta. Myös Bahtinin karnevalismin teoria on tutkimuksessa tärkeässä asemassa, erityisesti groteskiin realismiin liittyvää redusoitunutta naurua tarkastellessani. Tutkimus perustuu Mihail Bahtinin romaaniteoriaan, mutta huomioin myös laajaa kansainvälistä Bahtin-tutkimusta. Erityisesti Michel André Bernsteinin Bahtinin teorian pohjalta käyttöön ottama ressentimentin eli elämäkaunan käsite on tutkimuksessa tärkeä tulkintaväline. Mukan henkilöiden psykologiaa, erityisesti sielullista ahdistusta tutkin Sigmund Freudin psykoanalyyttisen teorian ja käsitteistön avulla. Melankolian, sadismin ja henkilön tabuluonteen tarkastelussa Freudin teoria antaa hedelmällisiä tutkimustuloksia. Tutkimuskohteenani on Timo K. Mukan proosatuotanto kokonaisuudessaan: pitkät proosatekstit Maa on syntinen laulu. Balladi (1964), Tabu (1965), Täältä jostakin. Romaani (1965), Laulu Sipirjan lapsista. Romaani (1966), Ja kesän heinä kuolee. Kertomus sairaudesta (1968) ja Kyyhky ja unikko (1970) sekä novellikokoelmat Koiran kuolema (1967) ja Lumen pelko (1970), ja Tabun yhteydessä julkaistu novelli Sankarihymni , samoin kuin novelli Katkelma laajemmasta laulelmasta novellikokoelmasta Rakastaa: Kaksitoista novellia rakkaudesta (1965) sekä aikakauslehdissä julkaistut novellit Yöt (1965), Liisa (1967), Tyttö (1967) ja Näin hetki sitten ketun (1970). Tutkimuksessa teoksen Maa on syntinen laulu osuus korostuu, sillä siinä genrevaihtelu ilmentää Mukan proosan maailmankuvaa erityisen selkeästi ja dramaattisesti. Avainsanat: Timo K. Mukka, maailmankuva, genrevaihtelu, balladi, naturalismi, groteski realismi, Mihail Bahtin, dialogismi, polyfonia, kronotooppi, subliimi, groteski, ressentimentti, Sigmund Freud, melankolia, tabu, abjekti, sadismi, redusoitunut nauru, moderni parodia