Herätys kylässä ja tuvissa : Rääkkylän Oravisalon kylä ja renqvistiläinen herätys 1820-luvulla

A Revival in a Village and its Households. The Village of Oravisalo in Rääkkylä Parish and the Renqvistist Revivalism in the 1820s. My purpose is to apply the science of religion and the study of past communities to the study of religious revivalism. Revivalism will be considered a religious phenomenon as well as a cultural and social phenomenon. What makes this study unique is the possibility to reconstruct a list of participating revivalists based on entries in the communion book of the time. The conflict between the revivalists and the chaplain of Rääkkylä also generated other documentary material. The community in Oravisalo was relatively stratified. People lived in complex and varying forms of households. They also had plentiful contacts both with unrelated inhabitants of Oravisalo and with the neighbouring villages. Through these contacts the inhabitants of Oravisalo were introduced to revivalism. In Oravisalo, the revival for the most part fell into a certain social stratum and did not severely damage existing relationships within families or among acquaintances. The revivalists formed a new community within the village but the community was neither very tightly-knit nor was it closed. The revival was an individual phenomenon affected by general factors. First, there were factors that brought about a quest for an applicable system of meanings. These factors included at least three important issues: the Great Partition of land, the crisis of slash-and-burn cultivation, and a population growth that increased the proportion of the landless in the village. As a result, many of the revivalists had low status and poor expectations for the future. Second, there were factors that appealed to the people in the message and character of the preacher, Henrik Renqvist. Third, the proximity of the village to Liperi, where the revival got its start, was crucial to revivalism s spread to Oravisalo. Culturally, the revival meant a change in the system of symbols or meanings, so it was not solely a matter of intensified religious fervour. For instance, Communion, prayer, reading, and perhaps baptism symbolised different things to the revivalists than to other villagers. However, the revivalists do not seem to have started any moral revolution in their village. The religious aspect defined the limits of the protest and the resistance towards authorities. The revivalists wanted only to have the right to follow their conscience. The freedom granted the female members was limited to the religious sphere. No social or economic claims were made. The revival altered the situation of its members only on a symbolic level, yet it also offered them status within their own group.

Tutkimuksen tavoitteena on yhdistää herätysliiketutkimukseen yhteisötutkimuksen ja uskontotieteen näkökulmia. Herätystä tarkastellaan sekä uskonnollisena, sosiaalisena että kulttuurisena ilmiönä. Tapaus Oravisalo on valittu tutkimuksen kohteeksi, koska siellä oli konflikti heränneiden ja Rääkkylän kappalaisen välillä. Seurakunnassa syntyi myös kiistaa siitä, että heränneet kävivät niin usein ehtoollisella. Tuo tapa tarjoaa mahdollisuuden tunnistaa heränneet rippikirjoista. Molemmat yhteentörmäykset ovat myös synnyttäneet muuta asiakirja-aineistoa. Oravisalo oli suhteellisen kerrostunut yhteisö, jossa asuttiin moninaisissa ja vaihtelevissa kotitalouksien ja omistuksen muodoissa. Yhteyksiä oli paljon sekä ei-sukulaisiin että naapurikyliin. Herätys tuli oravisalolaisille tutuksi näitä yhteyksiä pitkin. Kylässä se asettui pitkälti tiettyyn sosiaaliseen kerrokseen eikä paljonkaan rikkonut vanhoja sukulaisuus- ja tuttavuussuhteita. Herätys muodosti uuden yhteisön kylän sisälle, mutta se oli suhteellisen löyhä. Herätys oli henkilökohtainen tapahtuma, johon yleiset tekijät vaikuttivat. Ensinnäkin jotkut tekijät synnyttivät ihmisessä halun löytää toimivan merkitysjärjestelmän. Oravisalossa oli 1820-luvulla meneillään ainakin kolme merkittävää muutosta: isojako, kaskikriisi ja väestönkasvu, joka kasvatti tilattomien osuutta kyläläisistä. Monet heränneet olivat alhaisessa asemassa ja heillä oli heikot tulevaisuudennäkymät. Myös muita psykologisia syitä voi havaita. Toiseksi oli tekijöitä, jotka vetivät puoleensa herätyssaarnaaja Henrik Renqvistin henkilössä ja sanomassa. Kolmanneksi herätykselle oli ratkaisevaa, että Oravisalo oli Liperin, herätyksen alkusijan, naapurikylä, joten herätys välittyi sinne. Kulttuurisesti herätys merkitsi symboli- tai merkitysjärjestelmän muutosta, ei pelkästään uskonnollisen innokkuuden voimistumista. Esimerkiksi ehtoollinen, rukous, lukeminen, alkoholi ja ehkä kaste merkitsivät heränneille eri asioita kuin muille. Heränneet eivät kuitenkaan aloittaneet moraalista vallankumousta kylässään. Uskonto määritti protestin ja auktoriteettien vastustuksen rajat. Heränneet halusivat ainoastaan oikeuden noudattaa omaatuntoaan. Herätyksen naisille suoma liikkumavapaus oli sekin rajattu uskonnon piiriin. Sosiaalisia tai taloudellisia vaatimuksia ei esitetty. Herätys muutti jäsentensä asemaa symbolisella tasolla, minkä lisäksi se tarjosi oman piirin sisäistä statusta