Turning the Kaleidoscope - (E)FL Educational Experience and Inquiry as Auto/biography

This book is a study on learning, teaching/counselling, and research on the two. My quest has been to find a pedagogically-motivated way of researching learning and teaching interaction, and in particular counselling, in an autonomous language-learning environment. I have tried to develop a method that would make room for lived experience, meaning-making and narrating, because in my view these all characterise learning encounters between language learners and counsellors, and learners and their peers. Lived experience as a source of meaning, telling and co-telling becomes especially significant when we try to listen to the diverse personal and academic voices of the past as expressed in autobiographical narratives. I have aimed at researching various ALMS dialogues (Autonomous Learning Modules, University of Helsinki Language Centre English course and programme), and autobiographical narratives within them, in a way that shows respect for the participants, and that is relevant, reflective and, most importantly, self-reflexive. My interest has been in autobiographical telling in (E)FL [(English as a) foreign language], both in students first-person written texts on their language- learning histories and in the sharing of stories between learners and a counsellor. I have turned to narrative inquiry in my quest and have written the thesis as an experiential narrative. In particular, I have studied learners and counsellors in one and the same story, as characters in one narrative, in an attempt to avoid the impression that I am telling yet another separate, anecdotal story, retrospectively. Through narrative, I have shed light on the subjective dimensions of language learning and experience, and have come closer to understanding the emotional aspects of learning encounters. I have questioned and rejected a distanced and objective approach to describing learning and teaching/counselling. I have argued for a holistic and experiential approach to (E)FL encounters in which there is a need to see emotion and cognition as intertwined, and thus to appreciate learners and counsellors emotionally-charged experiences as integral to their identities. I have also argued for a way of describing such encounters as they are situated in history, time, autobiography, and the learning context. I have turned my gaze on various constellations of lived experience: the data was collected on various occasions and in various settings during one course and consists of videotaped group sessions, individual counselling sessions between students and their group counsellor, biographic narrative interviews with myself, open-ended personally-inspired reflection texts written by the students about their language-learning histories, and student logs and diaries. I do not consider data collection an unproblematic occasion, or innocent practice, and I defend the integrity of the research process. Research writing cannot be separated from narrative field work and analysing and interpreting the data. The foci in my work have turned to be the following: 1) describing ALMS encounters and specifying their narrative aspects; 2) reconceptualising learner and teacher autonomy in ALMS and in (E)FL; 2) developing (E)FL methodologically through a teacher-researcher s identity work; 4) research writing as a dialogical narrative process, and the thesis as an experiential narrative. Identity and writing as inquiry, and the deeply narrative and autobiographical nature of the (E)FL teaching/counselling/researching have come to the fore in this research. Research writing as a relational activity and its implications for situated ways of knowing and knowledge turned out to be important foci. I have also focussed on the context-bound and local teacher knowledge and ways of knowing about being a teacher, and I have argued for personal ways of knowing about, and learning and studying foreign languages. I discuss research as auto/biography: as a practising counsellor I use my own life and (E)FL experience to understand and interpret the stories of the research participants even though I was not involved in their course work. The supposedly static binaries of learner/teacher, and also learner autonomy/teacher autonomy, are thus brought into the discussion. I have highlighted the infinite variability and ever-changing nature of learning and teaching English, but the book is also of relevance to foreign language education in general.

Väitöskirjani on sekä tutkimus- että opetusteksti. Kirjoitan englannin (ja vieraiden kielten yleisemminkin) opetuksesta, oppimisesta, ohjauksesta (counselling) ja näiden tutkimisesta. Haen pedagogisesti perusteltavissa olevaa tapaa tutkia yhtäältä opettajan/ohjaajan ja oppijan ja toisaalta oppijoiden keskinäisiä kohtaamisia autonomisessa kielenoppimisympäristössä. Kehittelen tutkimusmetodia, jossa kokemus, merkityksenanto ja kertominen ovat läsnä. Tarkastelen aiempia oppimiskokemuksia ja niistä kertomista ja pohdin menneen merkityksiä ohjauskeskusteluissa ja muissa oppimistilanteissa ALMS-kurssilla (autonomous learning modules, Helsingin yliopiston kielikeskuksen englannin kurssi). Haen reflektiivistä ja itserefleksiivistä tapaa lähestyä autobiografista kerrontaa kielenoppimisen ja -opiskelun kontekstissa. Pohdin myös vieraiden kielten tutkimiseen liittyviä metodologisia ja eettisiä kysymyksiä. Väitöskirja on kirjoitettu kokemuksellisen narratiivin muotoon. Tarkastelen oppijoita ja opettajaa/ohjaajaa (counsellor) saman kertomuksen henkilöinä. Narratiivisuus mahdollistaa oppimistilanteisiin liittyvien subjektiivisten ja emotionaalisten kokemusten kuvaamisen. Olen kyseenalaistanut ja päätynyt hylkäämään etäännyttävän ja objektiivisen tavan kuvata oppimista, opettamista ja ohjausta. Haluan tuoda esiin holistisen ja kokemuksellisen lähestymistavan kielenopetuksessa ja tutkimuksessa. Tässä lähestymistavassa emootio ja kognitio kietoutuvat toisiinsa ja opettajien ja oppijoitten kokemukset kuvataan olennaisena osana heidän identiteettiään. Esitän opetuksen, oppimisen, ohjauksen ja tutkimisen aina aikaan ja paikkaan sidottuina sekä (oppimis)elämänkertamme ja kulloisenkin oppimis- ja opetustilanteen vaikuttamina. Käytän aineistonani videoituja ryhmä- ja yksilötapaamisia, narratiivis-elämänkerrallisia haastatteluja, minämuotoisia oppimishistorioita, sekä oppimislokeja ja -päiväkirjoja. Tarkastelen aineiston keruuta eettisesti kompleksisena prosessina, joka kietoutuu yhteen narratiivisen analysoinnin ja tulkinnan kanssa. Teoreettiset ja metodologiset sekä eettiset pohdinnat kulkevat läpi koko tutkimuksen ja kirjoittuvat työn eri osiin. Kokemukset kuvioituvat työssä aina uusiksi ja erilaisiksi yhdistelmiksi. Päädyn kuvaamaan ALMS-kohtaamisia ja määrittelemään kuvaukseni narratiivisia aspekteja. Kehittelen opettajan autonomian käsitettä suhteessa oppijan autonomiaan sekä ALMS-ympäristössä että yleisemmin. Lähestyn tutkimusta auto/biografisena ja dialogisena toimintana ja pohdin sen metodologista kehittämistä opettaja-tutkijan identiteettityön kautta. Tutkimuskirjoittaminen ja kokemusten kirjoittuminen kertomuksen muotoon nousevat keskiöön: kirjoittaminen näyttäytyy relationaalisena prosessina. Pohdin teoreettisia, metodologisia ja eettisiä kysymyksiä opettaja-tutkijan näkökulmasta ja päädyn opettajuuden ja tutkijuuden suhteen uudelleenarviointiin.