Zur Sättigung der Valenz in den Kleinen Meldungen des Typus Notiz : Eine pragmatisch fundierte Analyse

Valency Realization in Short Excerpts of News Text. A Pragmatics-funded analysis This dissertation is a study of the so-called pragmatic valency. The aim of the study is to examine the phenomenon both theoretically by discussing the research literature and empirically based on evidence from a text corpus consisting of 218 short excerpts of news text from the German newspaper Frankfurter Allgemeine Zeitung. In the theoretical part of the study, the central concepts of the valency and the pragmatic valency are discussed. In the research literature, the valency denotes the relation among the verb and its obligatory and optional complements. The pragmatic valency can be defined as modification of the so-called system valency in the parole, including non-realization of an obligatory complement, non- realization of an optional complement and realization of an optional complement. Furthermore, the investigation of the pragmatic valency includes the role of the adjuncts, elements that are not defined by the valency, in the concrete valency realization. The corpus study investigates the valency behaviour of German verbs in a corpus of about 1500 sentences combining the methodology and concepts of valency theory, semantics and text linguistics. The analysis is focused on the about 600 sentences which show deviations from the system valency, providing over 800 examples for the modification of the system valency as codified in the (valency) dictionaries. The study attempts to answer the following primary question: Why is the system valency modified in the parole? To answer the question, the concept of modification types is entered. The modification types are recognized using distinctive feature bundles in which each feature with a negative or a positive value refers to one reason for the modification treated in the research literature. For example, the features of irrelevance and relevance, focus, world and text type knowledge, text theme, theme-rheme structure and cohesive chains are applied. The valency approach appears in a new light when explored through corpus-based investigation; both the optionality of complements and the distinction between complements and adjuncts as defined in the present valency approach seem in some respects defective. Furthermore, the analysis indicates that the adjuncts outside the valency domain play a central role in the concrete realization of the valency. Finally, the study suggests a definition of pragmatic valency, based on the modification types introduced in the study and tested in the corpus analysis.

Valenssin reaalistuminen ns. pikku-uutisissa. Pragmaattispainotteinen analyysi Väitöskirjan aiheena on ns. pragmaattinen valenssi, jota tutkimuksessa tarkastellaan sekä lähdekirjallisuuden että korpustutkimuksen valossa. Korpus koostuu 218 pikku-uutisesta (Kleine Meldungen), jotka on kerätty Frankfurter Allgemeine Zeitungista (n. 1500 lausetta). Korpustutkimuksen tavoitteena on kartoittaa sanomalehtiartikkelien (pikku-uutiset) tekstilingvististen ominaispiirteiden sekä tekstilajiominaisuuksien vaikutusta valenssikieliopin määrittämien valenssirakenteiden toteutumiseen tekstitasolla. Teoriaosassa tarkastellaan ensin valenssin peruskäsitteitä. Keskeisiä teemoja ovat valenssin tasot sekä valenssin mukaiset määritteet eli aktantit ja vapaat määritteet. Tämän jälkeen teoriaosa keskittyy itse pragmaattisen valenssin käsitteeseen, sen syntyyn sekä sen saamaan vastaanottoon valenssitutkijoiden keskuudessa. Ydinaineksen muodostavat pragmaattisen valenssin avainsanojen määrittely lähdekirjallisuuden perusteella sekä niiden valenssikirjallisuudessa käsiteltyjen tekijöiden tarkastelu, jotka vaikuttavat valenssin toteutumiseen konkreettisessa kielenkäytössä. Korpustutkimuksen ensimmäinen osa-alue on tutkittavan tekstilajin eli pikku-uutisten ominaisuuksien kartoitus sekä tyypillisen temaattisen rakenteen luominen. Tämän jälkeen tutkimusmateriaali analysoidaan valenssiteorian mukaisesti eli teksteissä esiintyvien verbien valenssirakenteet tunnistetaan neljän (valenssi)sanakirjan avulla. Löydettyjä norminmukaisia valenssirakenteita ns. systeemivalenssi verrataan korpuksessa toteutuneisiin rakenteisiin. Vertailun tuloksena materiaalista tunnistetaan modifikaatiokorpus (n. 600 lausetta), johon tutkimus keskittyy. Siihen kuuluvat ne tapaukset (n. 800), joissa esiintyy systeemivalenssin modifikaatiota toisin sanoen obligatorinen aktantti jää reaalistumatta, fakultatiivinen aktantti jää reaalistumatta tai fakultatiivinen aktantti reaalistuu. Lisäksi analyysin piiriin kuuluu vapaiden määritteiden rooli valenssin toteutumisessa korpusmateriaalissa. Kolmannessa, korpustutkimuksen tärkeimmässä osassa analyysin perustaksi tuodaan ns. modifikaatiotyypin käsite. Modifikaatiotyypit (13) tunnistetaan hierarkisten piirrekimppujen avulla, joissa kukin piirre (9) kuvaa yhtä modifikaation syytä. Osaa modifikaatiotyypeistä käytetään selittämään valenssiteorian määrittämien aktanttien reaalistumista, osaa taas aktanttien reaalistumatta jäämistä. Modifikaatiotyypit kuvaavat ensinnäkin tekstilingvistiikan piiriin kuuluvia, teksikoheesiota ja -koherenssia luovia tekijöitä, jotka vaikuttavat systeemivalenssin reaalistumiseen. Näihin tekijöihin luetaan tekstilajiominaisuudet, tekstin teema, teema-reema -rakenne, isotopiaketjut sekä erilaiset elliptiset rakenteet. Tämän lisäksi modifikaatiotyypeissä otetaan huomioon valenssirakenteen reaalistumiseen vaikuttavat relevanssi, fokus, kieliopillinen rakenne, yleistieto, valenssinkantajan semantiikka, saman verbin valenssiltaan erilaiset variantit, sekä valenssin määrittämien aktanttien keskinäinen yhteensopivuus. Tekstilingvistinen näkökulma täydentyy semanttisella analyysilla, jonka puitteissa kartoitetaan semanttisten predikaattiluokkien actus, casus, status ja qualis yhteyttä ns. systeemivalenssin konkreettiseen reaalistumiseen. Työn lopussa pohditaan tutkimuksessa kartoitettujen pragmaattisen valenssin eri osa-alueiden merkitystä itse valenssin käsitteelle, erityisesti fakultatiivisten aktanttien ja vapaiden määritteiden luokille. Tutkimuksen pohjalta syntyy pragmaattisen valenssitason määritelmä, jossa ydinosan muodostavat analyysin perusteella määritellyt modifikaatiotyypit. Määritelmässä erotetaan ns. systeemivalenssin toteutumisessa toisaalta pintarakenne (Realisierung der Systemvalenz) ja toisaalta semanttis-kognitiivinen taso (Sättigung der Systemvalenz). Tutkimuksen tulokset ovat tiivistettävissä johtopäätökseen, että valenssin käsitteeseen avautuu aivan uusi näkökulma, kun sen toteutumista tarkastellaan korpustutkimuksen avulla.