The Unable Individual : The Actantial Analyses of Three Chinese Films and Discussion on Their Representations of the Individual’s Position in Contemporary Chinese Society

The thesis studies three contemporary Chinese films, Incense (Xianghuo 2003), Beijing Bicycle (Shiqi sui de danche, 2001), and South of the Clouds (Yun de nanfang, 2004). The aim of the thesis is to find out how these films represent the individual, his relationships with others, and his possibilities in society. The films all portray a male individual setting out to pursue a goal, facing one obstacle after the other in the process, and in the end failing to achieve his goal. The other characters in the films are also primarily either unable or unwilling to help the lead character. In the thesis these features of the films are analysed by applying A.J. Greimas’s structuralist semiotic theory about the actantial structure of discourses. The questions about the individual’s position are answered by defining which instances in the films actually represent the actantial positions of the sender, receiver, subject, object, helper and opponent. The results of the actantial analyses of the three films are further discussed in the light of theories regarding individualization. The focus is on the theories of Ulrich Beck, Elisabeth Beck-Gernsheim and Zygmunt Bauman, who see a development towards individualization in societies following the disintegration of traditional social structures. For the most part, these theories do seem to be applicable to the films’ representations of the individual’s position, especially regarding the increased responsibility of the individual. For example, the position of the family is represented as either insignificant or negative in all of the films, which fits with the description of the individualized society, contradicting the idea of traditional Chinese society. On the other hand, the identities and goals of the characters in the films are not represented as fragmented in the way the theories would suggest.

Tutkielma keskittyy kolmeen kiinalaiseen elokuvaan, jotka ovat Incense (Xianghuo 2003), Beijing Bicycle (Shiqi sui de danche, suom. Polkupyörävarkaat, 2001) ja South of the Clouds (Yun de nanfang, 2004). Näitä, ja mahdollisesti joitakin muitakin 2000-luvun vaihteen kiinalaisia elokuvia, yhdistävää yllättävän samankaltainen ja pessimistinen juonirakenne. Ne kaikki kuvaavat yksittäistä mieshenkilöä, joka elokuvan alussa lähtee tavoittelemaan tiettyä päämäärää, mutta kohtaa matkallaan vastoinkäymisiä yksi toisensa jälkeen, eikä lopulta pysty saavuttamaan päämääräänsä. Elokuvan muut hahmot eivät myöskään pysty tai halua auttaa häntä päämäärään saavuttamisessa. Tutkielmassa pyritään tarkemmin selvittämään, miten nämä elokuvat esittävät yksilön, tämän suhteet muihin ja tämän mahdollisuudet yhteiskunnassa. Nämä kysymykset muodostavat tutkimuksen tutkimusongelman. Näihin kysymyksiin liittyviä elokuvien perimmäisiä rakenteita tutkitaan käyttäen ranskalaisen strukturalistisen semiotiikan edustajan Algirdas Julien Greimasin teoriaa, joka liittyy diskurssien aktantti-rakenteeseen (eng. useimmiten actantial model). Aktantti-rakenne on yksi osa Greimasin teoriasta, ja kuvastaa kaikille diskursseille yhteistä toimijoiden dynamiikkaa, jonka muodostavat aktantit lähettäjä ja vastaanottaja, subjekti ja objekti ja auttaja ja vastustaja. Selvittämällä mitkä tahot ja hahmot tosiasiassa edustavat näitä aktantteja kyseessä olevissa elokuvissa on tutkielmassa pyritty vastaamaan kysymyksiin yksilön aseman esittämisestä näissä elokuvissa. Elokuvista on teorian avulla myös pystytty määrittelemään yhteisiä piirteitä, joiden avulla on muodostettu niiden yhteinen typologia. Tätä typologiaa on tutkielmassa lopuksi tutkittu yksilöllistymiskehitykseen (eng. individualization) liittyvien, pääasiassa Ulrich Beckin, Elisabeth Beck-Gernsheimin ja Zygmunt Baumanin kehittämien, teorioiden valossa. Nämä teoriat ovat keskeisessä asemassa Oslon yliopiston johtamassa tutkimusprojektissa The Chinese Individual: Negotiations of Rights and Responsibilities, johon tutkielma liittyy, ja jolta se on saanut rahoitusta. Tutkittaessa soveltuuko yksilöllistymisteoria kuvaamaan ja selittämään elokuvien esittämää kuvaa kiinalaisesta nyky-yhteiskunnasta kävi ilmi, että teoria voitiin nähdä monilta osin kuvaavana, varsinkin koskien yksilön kasvanutta vastuuta, vaikkakin elokuvien esittämien hahmojen identiteetit eivät olleet yhtä hajautuneita kuin teoria olisi antanut odottaa. Merkittävä löydös tutkielmassa oli, että perheen asema esitettiin elokuvissa yksilöllistymisteorian kuvaamalla tavalla heikentyneeksi, vaikka tutkimusprojektin muiden tutkimusten tulokset ovat viitanneet perheen säilyttäneen tärkeän aseman nyky-Kiinassa.